Meillä täällä Välkkysten toimistolla nousee lähes päivittäin käsi pystyyn virheen merkiksi. Ja se on täysin hyväksyttyä! Virheiden tekemisestä ei rangaista, vaan niihin suhtaudutaan osana normaalia arkea, aika usein jopa huumorin kautta. 

Miltä sinusta tuntuu, kun huomaat tehneesi virheen? Ärsyttääkö, hävettääkö vai pystytkö suhtautumaan siihen rakentavasti – oppien ja jatkossa taas muistat keskittyä paremmin? Jokainen meistä tekee inhimillisiä virheitä, ja se on täysin luonnollista.

Tänään vietän etäpäivää. Tavallisesti vietämme Välkky HR:ssä kukin eri aikaan kerran viikossa etäpäivää. Jäin pohtimaan sitä, että monelle etätyöstä on tullut arkipäivää. Se tarjoaa vapautta, joustavuutta ja mahdollisuuden rakentaa työn ympärille omanlaisen arjen. Silti moni kokonaan etätyötä tekevä kohtaa haasteita, jotka eivät näy ulospäin – mutta tuntuvat vahvasti sisäisesti. Nämä "kasvottomat haasteet" voivat hiipiä huomaamatta ja vaikuttaa sekä hyvinvointiin että työtehoon. Nostan tässä esille kolme yleisintä etätyön tuomaa kompastuskiveä.

Työelämässä puhutaan paljon palautumisesta, työhyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä. Mutta ehkä kaikkein yksinkertaisin, ja usein unohdettu, keino parantaa niitä kaikkia on yhä sama kuin ennenkin: kahvitauko.

Kahvitauko ei ole vain hetki kupin äärellä. Se on oikeastaan pieni rituaali, joka rytmittää päivää ja luo mahdollisuuden pysähtyä, ei vain hengähtämään, vaan myös kohtaamaan.
Nuo muutamat minuutit voivat tuoda enemmän energiaa kuin mikään mindfulness-sovellus; nauru kollegan kanssa, yhteinen huokaus kiireen keskellä tai kevyt keskustelu jostain aivan muusta kuin töistä.

Syksy tuo usein mukanaan muutoksia; tiimit elävät, vastuita jaetaan uudelleen ja arjen rutiinit hakevat paikkaansa. Monessa organisaatiossa huomataan vasta poissaolon hetkellä, että tietyt tehtävät ovat kiertyneet vahvasti yhden ihmisen ympärille.

Kun avainhenkilö sairastuu, jää vanhempainvapaalle tai vaihtaa työpaikkaa, arki pysähtyy ainakin hetkeksi. Tätä riskiä voi kuitenkin hallita yllättävän yksinkertaisesti: laatimalla selkeät tehtäväkuvaukset ja varahenkilöjärjestelmät.

Oletko pohtinut miksi teet sitä työtä mitä teet tai haet työpaikkaa uudesta yrityksestä? Mikä sinua aamuisin innostaa menemään työpaikalle ja antamaan elämästäsi aikaa työn tekemiseen? Motivaatio on yksi työelämän tärkeimmistä voimavaroista. Se näkyy siinä, miten innostuneesti tartumme tehtäviin, kuinka sinnikkäästi jatkamme haastavissa tilanteissa ja millä energialla viemme asioita eteenpäin.

Paljon puhutaan siitä, kuinka yli 50-vuotiaita sorretaan työnhaussa. Vai sorretaanko sittenkään? Tästä on varmasti oma mielipide niin hakijoilla kuin työnantajapuolellakin. Oman kokemukseni mukaan (sekä työnhakijana että työnantajana) tätä valitettavasti tapahtuu.

Usein kysytyt kysymykset rekrytointi- ja henkilöstövuokrauspalveluista

Meiltä kysytään usein rekrytointiin ja henkilöstövuokraukseen liittyviä kysymyksiä. Milloin ulkoistettu rekrytointi on järkevää, mitä hyötyä henkilöstövuokrauksesta on ja miten yhteistyö käytännössä toimii? Tässä blogissa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin, joita asiakkaamme esittävät ennen rekrytointi- tai henkilöstöpalvelujen käytön aloittamista.

Monessa työyhteisössä puhutaan palautekulttuurista, mutta välillä se tuntuu tarkoittavan lähinnä vuosittaisia, monisivuisia kyselyitä, joiden lopputulos unohtuu arjen kiireessä. Me Välkky HR:ssä uskomme, että parhaimmillaan palautekulttuuri ei ole yksittäinen (raskas) prosessi, vaan osa arkea. Avoin, positiivinen ja jatkuva vuorovaikutus tekee työstä merkityksellisempää ja auttaa koko organisaatiota kasvamaan.

Perehdytyksen tärkeys – ja miksi kaikki ei aina mene nappiin

Meillä Välkky HR:ssä aloitti juuri uusi työntekijä. Tästä heräsi ajatuksia perehdytyksen merkittävyydestä. Uuden työn aloittaminen on iso muutos sekä työntekijälle että organisaatiolle. Hyvä perehdytys on enemmän kuin käytännön asioiden läpikäyntiä – se on investointi työyhteisön tulevaisuuteen. Se auttaa uutta työntekijää pääsemään mukaan, oppimaan työnsä ja löytämään paikkansa porukassa.

Rekrytointiprosessi voi olla työnhakijalle joko innostava matka kohti uutta uramahdollisuutta – tai turhauttava kokemus, joka jättää varjon koko työnantajabrändiin. Yhä useammat yritykset panostavat näkyvyyteen ja houkuttelevuuteen, mutta lopulta ratkaisevaa on se, miltä prosessi tuntuu hakijasta. Kokosimme hr-kollegoille käytännön vinkkejä sujuvaan hakijakokemukseen.

Työhaastattelu on kohtaaminen, jossa molemmat osapuolet tutustuvat toisiinsa – työnantaja arvioi hakijaa, mutta yhtä lailla hakija saa tilaisuuden pohtia, onko kyseinen työpaikka hänelle oikea. Usein tilanne jännittää, ja silloin voi lipsahtaa asioita, joita ei välttämättä olisi kannattanut sanoa ääneen.

Välkky HR:ssä uskomme, että haastattelussa tärkeintä on olla oma itsensä – mutta myös muistaa tietyt perusasiat. Listasimme tähän viisi vinkkiä siitä, mitä työhaastattelussa ei välttämättä kannata sanoa.

Vuosi Välkky HR:ssä – rohkeus, oppiminen ja tiimin voima

Pidin tänä vuonna kesäloman juhannuksesta eteenpäin – yhteensä neljä viikkoa. Loma tuntui positiivisessa mielessä ikuisuuden pituiselta, ja ehdin tehdä ja olla tekemättä kaikenlaista. Nyt olen jo tovi sitten palannut takaisin sorvin ääreen virkistyneenä ja hyvillä mielin.

Ghostaaminen on käsite, joka alun perin nousi deittimaailmasta, mutta on viime vuosina hivuttautunut myös työelämään – ja erityisen näkyvästi rekrytointiin. Se tarkoittaa yksinkertaisesti yhteydenpidon yllättävää ja selittämätöntä katkaisemista ilman mitään viestiä tai selitystä. Rekrytointiyrityksessä ghostaaminen voi näkyä molempiin suuntiin: sekä työnhakijat että asiakasyritykset voivat kadota täysin jälkiä jättämättä. Toisaalta myös rekrytointiyritykset saattavat itse syyllistyä ghostaamiseen niin työnhakijan kuin asiakasyritysten suuntaan.

Liikunta ja urheilu ovat olleet osa elämääni niin kauan kuin muistan. Lapsena rakastin liikkua ja juosta erilaisten pallojen perässä, ja into vei minut kilpaurheilun pariin – aina SM-tasolta kansainvälisille kentille saakka. Yhteensä noin 15 vuoden kilpaurheilu-ura jätti minuun syvän jäljen, joka ei rajoitu vain urheiluun, vaan kulkee vahvasti mukanani myös työelämässä.

Tulevaisuus ei tullut hiljaa – se teleporttasi paikalle suoraan kvanttikanavaa pitkin. Vuonna 2060 rekrytointi ei ole enää vain ihmisiä haastattelevia ihmisiä. Se on ihmisten, tekoälyn, neuroverkkojen ja virtuaalitodellisuuksien saumatonta yhteistyötä.

Empatialle on ladottu työelämässä hurja määrä odotuksia. On kuin johtajalta vaadittaisiin samanaikaisesti terapeuttia, strategia ja ihmistuntijaa – ja mielellään vielä ilman hikeä tai tunnetta.

Rekrytointi ei ole koskaan vain ansioluetteloiden vertailua tai täydellisen osaajaprofiilin metsästystä. Se on aina myös hyppy tuntemattomaan – molemmin puolin pöytää. Työnantaja avaa ovensa uudelle ihmiselle, jonka vaikutus näkyy tiimissä, kulttuurissa ja tuloksessa. Hakija puolestaan tekee usein elämänsä tärkeimmän valinnan: luottaako uuteen organisaatioon, uusiin ihmisiin ja uuteen arkeen?

Harva rekrytoija näkee itseään elämän muuttajana. Usein työ näyttäytyy kiireisten päivien virtana, hakemusten tulvana ja kalenterin täyttämänä jatkuvana liikkeenä. Mutta kaiken sen arjen keskellä tapahtuu jotain, joka jää usein näkymättömäksi – jotain syvällisempää.

Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka moni eri versio sinusta elää muiden ihmisten mielissä?
Kollegan silmissä olet ehkä tehokas, mutta hieman etäinen. Vanhan ystävän muistoissa hauska ja huoleton. Perheellesi mahdollisesti vastuunkantaja, mutta ajoittain liikaa omiin ajatuksiinsa uppoutunut. Satunnaiselle tutulle ehkä vain hymy ovella tai katse kadulla.