Henkilöstötyytyväisyyskysely on organisaation tehokas kompassi

Yrityksissä puhutaan usein numeroista, talouden suunnasta ja strategisista tavoitteista. HR:n pöydälle taas kasaantuu arjen työhyvinvointi, rekrytoinnit ja kulttuuriset haasteet. Näiden kaikkien keskellä jää helposti kysymys, joka määrittää organisaation todellisen suunnan: miltä henkilöstöstä oikeasti tuntuu? Me Välkky HR:ssä mittaamme henkilöstön tyytyväisyyttä, haastateltavien kokemusta sekä lopettavien työntekijöiden ajatuksia.

Tyytyväisyyskysely ei ole vain lomake tai rutiini. Se on organisaatiolle mahdollisuus pysähtyä kuuntelemaan. Se on tehokas kompassi, joka osoittaa suuntaan, jota ei arjen kiireessä aina huomata, ja kertoo rehellisesti sekä onnistumisista että niistä kohdista, joissa työyhteisö kaipaa tukea.

Henkilöstötyytyväisyyskysely on dataa, joka kertoo tarinan

Johtoryhmä tai yrittäjä näkee usein ensimmäisenä numerot: prosentit, indeksit, trendikäyrät. Ne ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riitä. Todellinen arvo syntyy siitä, mitä numeroiden takaa löytyy. Kun työntekijä vastaa kyselyyn, hän kertoo kokemuksestaan sellaisena kuin se hänelle näyttäytyy.

Vastauksissa näkyy, missä arki tuntuu toimivalta ja missä rakenteet natisevat. Toiset kertovat esihenkilötyön vahvistavan heidän ammatillista kasvuaan, kun taas toiset kuvaavat kuormitusta, jota ei ole huomattu. Joku kertoo tiimin olevan kuin toinen koti, toinen kokee jäävänsä yksin. Nämä tarinat muodostavat kokonaisuuden, joka antaa johtoryhmälle ja yrittäjälle näkymän henkilöstökokemukseen tavalla, jota mikään Excel-taulukko ei yksin pysty tarjoamaan.

Rekrytointiprosessi on usein organisaation ensimmäinen kohtaaminen uuden ihmisen kanssa. Siinä syntyy mielikuva, joka joko vahvistaa tai horjuttaa luottamusta. Haastateltaville lähetettävä kysely paljastaa, millaisena tämä kohtaaminen todella koetaan. Me haluamme Välkky HR:ssä varmistaa, että meidän arvojemme mukainen toiminta välittyy hakijoille jo rekrytointiprosessin alkuvaiheessa.

Moni hakija muistaa haastattelun pitkään: oliko ilmapiiri kunnioittava, oliko prosessi selkeä vai tuntuiko se kiireiseltä ja irralliselta? Millaisen tunteen yritys jätti, kun hakija sulki videoyhteyden tai käveli ulos haastatteluhuoneesta? Nämä kokemukset ovat suoraa tietoa siitä, miten organisaatio näyttäytyy ulospäin, ei markkinointimateriaalien, vaan todellisten kohtaamisten kautta.

Kun työntekijä lähtee organisaatiosta, näkökulma muuttuu. Sanomisista tulee usein suorempia, joskus paljaampia. Lähtökysely antaa äänen ihmiselle, joka katsoo taaksepäin ilman tarvetta kaunistella.

Hän kertoo, mikä toimi ja missä olisi ollut parantamisen varaa. Hän kuvaa, miltä johtaminen tuntui arjessa, miten kuormitus kasautui ja missä kohdin tuki olisi voinut muuttaa suunnan. Näistä havainnoista syntyy kokonaisuus, joka auttaa ymmärtämään, miten organisaatio voi kasvaa ja vahvistua. Lähtökysely on kuin viimeinen merkintä yhteisessä tarinassa, arvokas juuri siksi, että se ei enää tasoittele särmiä.

Miksi juuri nyt kannattaa kuunnella tarkemmin?

Työelämä muuttuu nopeasti ja paineet muutoksen keskellä ovat suuremmat kuin koskaan. Siksi organisaatioiden täytyy ymmärtää henkilöstökokemusta jatkuvasti, ei vain kerran vuodessa. Kyselyt tarjoavat mahdollisuuden nähdä, mitä on tulossa ennen kuin muutokset näkyvät vaihtuvuudessa tai asiakaskokemuksessa. Ne toimivat suunnannäyttäjinä päätöksenteossa ja paljastavat, elääkö organisaatio todella niitä arvoja, jotka se strategiassaan ilmoittaa.

Kun henkilöstö huomaa, että heidän ääntään kuullaan ja heidän palautteensa johtaa tekoihin, syntyy luottamusta. Luottamuksessa puolestaan syntyy sitoutumista ja sitoutumisessa tuloksia.

Kyselyt eivät ole pelkkä HR-prosessi tai muodollisuus. Ne ovat kulttuurinen teko: tapa osoittaa, että ihmiset ja heidän kokemuksensa ovat organisaatiolle tärkeitä.
Johtoryhmälle ja HR-ammattilaisille ne tarjoavat välineen olla askeleen edellä ja ohjata organisaatiota oikeaan suuntaan,ei pelkän datan, vaan ihmisten todellisten kokemusten avulla.

Mielestämme lopulta kyse ei ole kyselyistä, vaan siitä, uskallammeko kuulla sen, mitä ihmiset meille kertovat. Kun uskallamme kuunnella, niin pystymme rakentamaan organisaation, jossa ihmiset voivat hyvin ja haluavat pysyä.